Aamupaino 90,1kg - edelleen.
Pientä lipsuntaakin on (jälleen!) havaittavissa, hyi minua...
Odotin dieetin alussa paljonkin negatiivisia tuntemuksia ja yllätyin omasta energisyydestäni ja hyvästä flowsta, johon pääsin. Nyt sitten ärrrrsyttää senkin edestä.
Mieleni ei tee niinkään mitään tiettyä ruokaa, mutta haluaisin syödä edes JOTAIN josta voisi myös nauttia. Jotain, jota pureskella autuaasti tai jotain, joka sulaisi suuhun herkullisesti. Jotain, joka maistuisi mehevälle ja moniulotteiselle ja jota ei pitäisi laskea mihinkään kiintiöön.
Olen viime päivät ollut Pojan kanssa kahdestaan kotona ja dieetin noudattaminen on ollut paljon hankalampaa kuin kiireisinä työpäivinä. Vaikka puuhailemme kaikenlaista, tekee kotonaollessa kuitenkin mieli napostella jotain. Hitsi, poika syö paremmin kuin minä! Herkullisia ruokia, leipää, hedelmiä... ja silti aina kun kaivan omat evääni esille, hänkin haluaa ehdottomasti maistaa (no, kurkku ja tomaatit ovat toki herran herkkua).
Ja sitten taas muistan miksi olen tässä mukana. Että hänkin saisi hyvät lähtökohdat ja oppisi terveelliset elämäntavat, joita en itse ole aikaisemmin jaksanut noudattaa.
Tässä laihdutuksessa on nyt vaan pakko onnistua. Uuteen viikkoon siis hammasta purren.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti